Pikkukoira isolla kirkolla

Isäntä lähti työpaikan virkistysretkelle pääkaupunkiin ja päätti ottaa Tomun mukaan. Hui miten monta uutta seikkailua yhdessä päivässä!

Ensin mentiin Junaan eka kertaa ikinä. Se jännitti kovasti. Piti ihan Isännän sylissä istua kun oli niin jännää. Oon nähnyt junia vain ulkopuolelta aiemmin, ja ne on pikkasen pelottavia.IMG_20190926_110905

Sitten pitkän ajan päästä mentiin Helsingin keskustaan. Siellä oli niin paljon hulinaa ettei ehtinyt mitään, piti vaan keskittyä laittamaan tassua toisen eteen. Lähellä oli iso talo jossa oli pitkät rappuset ja korkeat ikkunat. Toimistoihmisiltä sai huomiota ja ikkunasta oli hyvä kurkistella. Kävin omatoimisesti naapuritoimistossakin tutustumassa työntekijöihin.

IMG_20190926_125157

Sitten mentiin autolla luontoon. Siellä oli hirveästi uusia hajumaisemia. Haisi sorkkaeläimille ja suolavedelle ja vaikka mille! Joku Porkkananniemi nimeltään oli se paikka. En ehtinyt poseeraamaan kuvissa kun skrollasin nenällä niin tiiviisti uutisvirtaa.

IMG_20190926_154037

IMG_20190926_152519

IMG_20190926_162816

Paluumatkasta en muistakaan sitten mitään kun olin niin uupunut kaikista elämyksistä ja jännästä. Heräsin vain, ja Isi ja Emäntä oli asemalla vastassa. Isi oli kuulemma mököttänyt ja kapinoinut koko päivän kun se aamulla näki että me lähettiin seikkailulle.  

IMG_20190926_195440

Kesää 2019

juhannus_2019_kukkatomu_2

Otetaanpas Tomu sinusta oikein nätti juhannuskuva! –Mäyst mäyst, ei maistu nämä kakkarat herkuille yhtään.

juhannus_2019_kukkatomu_1

Voi hieno poika, tämmöstä kuvaa mie just tarkotin.

juhannusilta_2019

Nukkumaan menossa juhannuksena. Kaksi koiraa sängyn alla.

juhannusaamu_2019

Seuraavana aamuna. Minä nousin jo aamukahville, Tomu tarttui tilaisuuteen.

Manuli_jaalassa_10072019

Iloinen Manuli mummolassa, heinäkuu 2019.

mustikassa_12072019

Oltiin mökillä mustikassa. Oli kuuma päivä ja Mane pisti varvikkoon pötkölleen. Luulin että se torkkuu vain, mutta napostelikin mustikkaa suoraan mättäiltä! Tomu, maailman oppivaisin poikanen, älysi heti ruveta matkimaan isiä – syömään metsän antimia makuultaan.

mustikassa_pose_12072019

Samaiselta mustikkaretkeltä 12.7. Mane ihan itse kiipesi kivelle, ja poikanen tietysti heti perässä. Tämä on virallinen TOMU 5 VUOTTA -kuva (ei kotirappusilla -kuvaa tänä vuonna).

suuri_hiirijahti_2019

Suuri hiirijahti 2019. Tomu ja Hilla yhteistyössä. Paistia ei saatu, mutta näköhavainto vahvisti hajujäljen todenperäisyyden! Tästä riitti huvia moneksi tunniksi.

retkella_manuli_072019

Pojat isännän kanssa retkellä kansallispuistossa. Mane on kutonut itselleen yöpaikan.

luna_072019

Luna-pentu, uusi tuttavuus, kävi kylässä. Hän oli vielä hieman arka pikkuneiti.

tomu_kanervassa_082019

Tomun kanssa mökillä metsässä (Manea jäljittämässä. Tässä vaiheessa olin jo saanut puhelun, että Mane palasi juuri lenkiltään tänne mökin pihaan …)

Syyspuolta

syyskuu2019_mane-ohrassa

Syyskuu. Ohra ei oo vielä valmista.

syyskuu2019_veneily

Luffe vei pojat jokiajelulle laivallaan Luffe K:lla. Mane ei ollut merikelpoinen, koska kajuutassa oli kärpäsiä. Se suunnitteli yli laidan hyppäämistä. – Meidei meidei! Koira merihätässä, lähettäkee apuja!

syyskuu2019_veneily2

Meidei!

 

 

 

Kevättä

manetomu_kivella_05-2019

Pojat ihan ite siihen kiipesivät. Vissiin tietävät että tämä on nyt Meidän Metsä.

laiduntaa

“Lenkillä” Kotimetsässä. Laidunkausi on alkanut, ei kiirettä mihinkään. Pistin hihnat tikunnokkaan ja otin kaikessa rauhassa valokuvia kasveista ja sadepisaroista.

Siili

Vahtikoirat havaitsivat puutarhassamme Tunkeutujan ja haukkuivat sen palloksi! Mane oikein hyökkäsi sen kimppuun kita edellä, niin että siiliparka vierähti ympäri. Onneksi herra/rouva Siilellä on hyvä suojapanssari. Manen kuono säilyi ehjänä ja me pelastimme siilin hirveiltä koirapedoilta. Mutta joko sen muisti on tosi lyhyt tai sitten meidän piha on jotenkin tullut sen kulkureitille, sillä parin päivän päästä se tuli samasta aidanraosta samaan kukkapenkkiin lyllertämään. Tällä kertaa Mane piti kuononsa kauempana.

siilipallo

Pelastusoperaatio. Evakuoimme hänet aidan paremmalle puolelle.

Hilla, 15 vuotta

Onnea Hilla, mummokoirista teräksisin! Hilla vähän tykkää meiän Tomusta. Viimeksi huhtikuussa meillä hoidossa ollessaan se intoutui taas aamuiseen kuviohyppelyyn Tomun kanssa, jonka jälkeen ne makoilivat pihalla vieretysten.

VID_20190501_115647-ANIMATION

tomu+hilla_05-2019

Tomu 4 vuotta ja Hilla melkein 15.

 

Heila

Manea kysyttiin isäksi! Käytiin jo syksyllä tarkastamassa Manen silmät, niissä ei ollut mitään vikaa edelleenkään. Hiukan sameutta, mutta se on normaalia ikään kuuluvaa. Teetimme myös DM-geenitestin, koska tuleva morsian sitä vaati – tulos oli negatiivinen. (Oilikin on testattu terveeksi, eli koko T-pentue on terveitä, jipii!)

Helmikuun lopulla heila sitten saapui Helsingistä! Mane tykästyi häneen heti, mikä oli ehkä arvattavissa.. Heila juoksutti poikaa ympäri meiän pihaa, vikinä vain kuului kirpeän pakkasillan pimeydessä. Onneksi oli hankikanto. Meitä vähän jänskätti miten Mane pärjää, kun sillä on ollut selkä- ja lonkkakipuja. Hyvin se pärjäsi, mutta heila ei ensitreffeillä ollut vielä valmis tiiviimpään kanssakäymiseen.

kelo+mane

Tämän parempaa siveellistä yhteiskuvaa ei pariskunnasta saatu. Hirmu soma pikkuinen heila ja läkähdyksissä oleva Mane hetken huilitauolla.

Uudet treffit tehtiin parin päivän päähän, ja onneksi Manella sattumoisin oli aika hierojalle siinä välipäivänä – sillä meni tästä urheilusta paikat jäykiksi. Keskiviikoksi poika vetreytyi ja heilakin jo lämpeni. Yritys oli hyvä ja intoa riitti molemmilla. Pari kertaa kuului kiljahdus, mutta nalkkiin ei pariskunta jäänyt. Koitettiin vielä jos kolmas kerta sanoisi toden, mutta ei. Ei pentusia tästä suhteesta.

Kivaa oli kumminkin! Manelle iski kyllä kolmen vartin haikea itku, kun heila lähti junalla kotiin. Ja kyllä Tomu piti tupatarkastuksen evakosta kotiin tultuaan. Se haisteli Manesta, talosta ja pihasta joka neliösentin. Yhteistuumin pojat lipoivat pihalla heilan pissipaikkoja neljä päivää.

Tammikuu 2019

 

uusivuosi_mane

Vuosi 2018 päättyi. Mane pommisuojassa uudenvuodenaattona.

Mane talviretkella2019

Retkellä luonnonsuojelualueella. Oli eväätkin mukana, kuten Manen naamasta voi ehkä lukea.

tomu_talvi2019

Lunta enimmillään noin 70 cm! Hiukan haastetta aarteenetsintäleikkiin. Tomu on tullut jo ilmoittamaan että kaikki nappulat löytyivät. Mane vielä kyntää umpihankea.

sohvamanuli

Harvinainen Sohvamanuli.

Ja olihan meillä tytötkin kylässä. Koko lauma innostui vanubileisiin olohuoneen tatamilla, kukin tyylillään.

Joulu! Mane 11 vuotta

mane11v+tomu

Mane 11 vuotta, poikasensa Tomu virallisena kuin passikuvassa.

Lähettiin jouluaattona perinteiselle Mummolareissulle. Koirat laskettiin autosta parisataa metriä ennen pihaa, ja ne juoksivatkin suoraan pulkkamäkeen lasten ja serkkukoirien luokse! Toipilaana ollut Manulikin veteli ihan reipasta tahtia pulkkamäessä – tai no, enimmäkseen se haukkui kovaan ääneen ihan vaan vissiin ilmoittaakseen tulostaan?

Alkuhöyryjen jälkeen Mane hävisi lähimetsään, ja mie läksin sen jäljille. Ettei sieltä löydy taas jotain raatoa johon se halkaisee vastaremontoidut hampaansa. Sain jonkun aikaa huhuilla. Tomukin jo kyllästyi Manen etsimiseen ja lähti takaisin pulkkamäkibileisiin Lara-koiraa liehakoimaan. Hetken päästä löysinkin Manen, se oli vaan omissa puuhissaan ollut… kuono ja etutassut aivan mustana! Liekö myyräjahdissa ollut? Se näytti hyvin tyytyväiseltä oloonsa ja lähettiin takasin pihapiiriin.

Tuvassa Mane kerjäsi ruokaa kaikilta aivan suvereenisti. Suvun pienimmälle taaperolle syötettiin riisipuuroa, ja Mane istua tönötti siinä vieressä kuin jonossa. Lusikalla puuroa koirankin suuhun kiitos, kauniisti istun, mulla on synttäritkin? Pakkasen takia kamerasta loppui virta tämän tilanteen ikuistamisyritykseen.

Hetken kuluttua Isäntä tarjoili koirille pienet makupalat kinkunroippeita. Mitättömän vähän, tuumasi Mane, ja meni ruokapöydältä varastamaan lisää kinkkua! Mane joka ei oo melkein koskaan ikinä ehkä varastanut mitään! (Paitsi ehkä nuorena koirana makkaran grillistä…) Ja ihmisten silmien alla, ei edes salaa yrittänyt.

Kotona avattiin paketteja ja loppuilta otettiin hyvin rennosti. Manuli taisi piristyä tästä reissusta, seuraavina päivinä se oli jotenkin reippaampi. Pääsihän se tekemään koiramaisia juttuja, synttärisankari.

mane11v

Hyvät synttärit oli!

Manen katsastus 2018

Manulinkin henki alkoi haiskahtaa, niin ajattelin viedä sen hammaskiven poisto-operaatioon. Eläinklinikalla olivat sitä mieltä, että olisi tuon ikäiseltä hyvä katsoa terveys muutoinkin – ja senioritarkastukset olivat marraskuussa tarjouksessa. Siispä katsastukseen.

Mane ravasi nätisti, ei ontunut. Lonkkanivelissä löytyi pientä jäykkyyttä, johon suosittelivat hierontaa. Pissanäytteessä (joka piti metsästää klinikan pihalla löylykauhaan eikä ollut mikään helppo homma) löytyi hiukan verta ja valkuaista, mikä viittasi jonkun sortin tulehdukseen. Tutkittiin sen eturauhanen, joka olikin selvästi laajentunut. Kuulemma ihan yleinen vaiva viriileillä iäkkäämmillä herraskoirilla, ja hoidettavissa lääkekuurilla. Mitään pissavaivoja ei Maunolla ole ollut, ainoa oire on ollut lenkkeilyvauhdin hidastuminen. Verinäytteetkin otettiin. Niiden tulokset tulivat myöhemmin: haima-arvot koholla. Eläinlääkärin mukaan koirilla haima-arvot ovat epätarkkoja, joten jos oireita kuten närästystä, ripulia tai oksentelua ei ole ollut, lisätutkimukset eivät ole aiheellisia. Yksi lohjennut poskihammas löytyi sekä reilusti hammaskiveä. Varattiin siis aika hammashuoltoon ja samalla katsottaisiin uusi pissanäyte kuukauden kuluttua. Manen paino oli 18,4 kiloa, tämä siis marraskuun puolivälin tienoilla.

Kuukausi kului, eturauhaslääkekuuri syötiin ja saatiin uusi pissa pyydystettyä löylykauhaan. Verta tai tulehdusmerkkejä ei enää löytynyt. Hammasremontti olikin sitten isompi operaatio. Lohjennut poskihammas poistettiin. Lisäksi toiselta puolelta takimmainen hammas poistettiin, siinä oli juuripaise!! Se on varmasti ollut kipeä, mutta hyvin osaa koira kivun piilottaa. Mane sai kipulääkekuurin viikoksi, ja poistokohtia on pitänyt huuhtoa vesiruiskulla – lisää haastetta meille ihmisille…
Haastetta riitti Mane-ressukallakin. Se oli koko operaatiopäivän aivan pökkyrässä, eikä tilannetta helpottanut Tomun ärhentely ja paimennus. Aina kun Mane nousi pedistään ja hoippui muutaman askeleen, Tomu oli kärppänä paikalla: se pysäytti Manen asettumalla poikittain tien tukkeeksi, ärjyi sille kuin MIKS SÄ OOT NOIN OUTO!!! Ja sen jälkeen nuoli Manen kuonon.

mane+tomu14122018

Kyllä Tomu sentään vähän osasi hoivata isiä.

Suurimman osan päivästä Mane nukkui, ja illansuussa läksin Tomun kanssa pienelle 20 minuutin lenkille. Kotiin tullessamme Mane oli ovella vastassa, ja päästin sen pissille, jota se lorottikin litratolkulla! Mentiin takaisin sisälle ja huomasin että Manen pedissä onkin iso märkä läikkä… Se oli huomaamattaan pissinyt alleen. Noh, pyykkäämään.pissilaikka14122018

Seuraava aamu alkoi jo pirteämmissä merkeissä. Mane söi liotetut nappulansa oikein hyvällä ruokahalulla, ja kipulääkkeetkin olivat hyvänmakuisia.

 

Toipuminen sujui siitä lähtien ihan hyvin, pehmeää ruokaa syötiin viikko. Luut eivät vieläkään maistu, ja lenkkeilyvauhti oli puolitoista viikkoa operaation jälkeen tosi köpöttelyä. Huolissani olin, tietenkin, muutkin huomasivat että Mane on vähän ressukka.  Joku tuolla lenkillä kysyikin, että onkos tämä jo vanhempi koira kun askel on noin lyhyt…

Onneksi sitten tuli joulu!

Jälkitarkastuksessa käytiin tänään: haavat olivat parantuneet hyvin. Taaempi juuripaisehampaan haava oli jo aivan parantunut, poskihampaan kohtaa pitää vielä huuhtoa, siinä oli jotain möhnää. Kyllä tämä tästä. Ehkä se vaan toipuu hitaasti, operaatio oli aika iso, näin sanoi eläinlääkärikin kun kerroin Manen hidastelusta.

Tomun rokotus, hampaat ja paino

Tomu sai eläinlääkäriltä rokotteet, ja käskyn mennä hammaskiven poistoon ensi tilassa. Antoivat mukaan koirien hammastahnaa ja harjan. Käymme siis opettelemaan hampaiden harjausta, aloitamme tahnan maistelulla. Eläinlääkäri sanoi myös että Tomu on liian laiha, sen selkäranka tuntuu liiaksi. Keitettyä kananmunaa muutaman kerran viikossa lääkkeeksi. Voi pientä ressua, eiks me oo huomattu mitään!! Se painoi vain 17 kiloa, kun joskus painoa on ollut himpun yli 18. Mutta kun se on aina ollut vähän rimpula, eikä painoa ole seurattu sen aikuistumisen jälkeen juurikaan… No, onneksi tästä selvitään syömällä.

Manen kanssa kaupungilla

Tomu meni Isännän kanssa eläinlääkäriin rokotettavaksi, ja sillä välin käytimme tilaisuuden hyväksi lähteä Maunon kanssa kaksistaan liikenteeseen. Mentiin oikein keskustaan, nakkikioskille, kun normaalisti aina vaan Kotimetsässä lenkkeillään! Mane taisi olla vähän hämillään, ihan kuin se olisi ihmetellyt miksi me kahdestaan  haahuillaan. Mane käveli hihnassa tosi nätisti, välillä mun piti oikein tarkistaa että onks se koira siinä! Kaupungilla oli hirveästi haisteltavaa. Mane nuuskutti kaikki mahdolliset katukiveyksen reunat niin että suupielet vaan lepatti. Joku ventovieras antoi rapsutuksiakin. Manen kanssa on mukava liikkua, sen kanssa voi mennä minne vaan (no paitsi vieraaseen uroslaumaan).

manenkanssalenkilla_10-2018

Hirmu kasa hajuja tässä!

manenkieli_08-2018

Voi liikkis, sie oot taas unohtanu kielen ulos.

 

 

Lapsenlapset

Taimi, Tomun sisko, on tehnyt pentuja komean Raito-herran kanssa. Oltiin eilen katsomassa jälkikasvua, Barffas X-pentuja! Hirmu reippaita riiviöitä olivat kaikki kuusi, sen aikaa mitä olivat hereillä. Pentuja roikkui sormissa, ranteissa, paidanhihoissa ja kengännauhoissa. Ai että mitä palleroita! Onneksi meiän talossa ei ole avointa koiranvirkaa juuri nyt…

x-pennut14

Nams! Tätin sormet hyvältä maistuu!

x-pennut13

Pennut pienuuspäissään

x-pennut3

Termiitti osaa avata kengännauhat, oppiikohan se sitomaankin ne?

x-pennut11

Täti tarjoaa nakkeja purtavaksi!

x-pennut5

Oon melkein kuusi viikkoa vanha, mitä se ikinä tarkoittaakaan..

x-pennut7

Hiekkanenä ja pitkäkieli

x-pennut8

Kuutti

x-pennut6-taimi

Taimi-emoa vähän väsytti.

x-pennut9

Oho, kaikki kuusi yhdessä kuvassa!

x-pennut12

Tämä väsähti.

x-pennut2

Pesäkolossa, vähän ennen unen tuloa.

x-pennut4

Tätiii! Ynnngh! Pois sylistä, tahon riekkua!

x-pennut10

Reijitän nämä tästä näinää

x-pennut1

Pikkutassu umpiunessa.